4. Sairaala elämää

                                Aurinko nousi Sunset Valleyn taivaalle ja tuuli paiskoi laineita merelle.

Matt oli valvonut melkein koko yön. Jessica ei ollut tullut kotiin vieläkään. Missä ihmeessä hän mahtoi olla? Matt mietti.

 Matt havahtui puhelimen pirinään. Hän ei tiennyt pitäisikö olla helpottunut vai ahdistunut ,kun hän asteli vastaamaan puhelimeen.

-Pierrellä.

-Täältä Sunset Valleyn keskusairaalasta  Leo Membhis, hyvää päivää.

Matt huokaisee ja pelko valtaa hänen koko ruumiinsa.

-Oletteko Matt Pierre, Jessica Pierren aviomies? puhelimesta kuuluu.

-Kyllä olen.

-Vaimonne on eilen illalla löydetty pyörtyneenä ja pahasti loukkaantuneena vesiputousten luota, hän on nyt täällä osastollamme hoidossa. Mies selittää.

-Ööh, selvä. Matt vastaa hieman sekavana.

 -Voinko tulla tapaamaan häntä?
-Se olisi erittäin suotavaa. Mies vastaa puhelimessa.
-Vaimonne joutuu luultavasti olemaan täällä vielä aika kauan.

Puhelun jälkeen Matt jää apaattisena katsomaan puhelintaan.
-Mitä ihmettä on tapahtunut? Matt pohtii.
-Nytkö minun pitää yksin pystyä pyörittämään tätä huushollia?

 Toisaalla Jessica havahtui kamalaan kipuun ruumissaan ja siihen, että joku asteli hänen vierelleen.

 -Mitä minä teen täällä? kysyn kun huomaan, että sairaanhoitaja astelee luokseni.
-Olet ilmeisesti pudonnut vesiputouksen kiviltä alas ja loukannut itsesi pahasti. Lääkäri selittää.

 -Sinun ei kannattaisi liikkua kamalasti. Sinulla on paljon hiusmurtumia kehossasi.
-Tuota, tietääkö mieheni tästä? kysyn samalla kun koitan sisäistää juuri saamaani informaatiota. En millään muista mitä on tapahtunut.
-Kyllä, soitin hänelle aamulla. Hän on tulossa katsomaan teitä myöhemmin.

-Joudutte luultavasti viettämään täällä vielä aika paljon aikaa, joten kehotan teitä ottamaan rauhallisesti. Että paranisitte mahdollisimman nopeasti.

-Iti, missä äitti? Emily kysyy kun Matt menee herättämään tämän.
-Äiti on lääkärissä.
-Miksi ätti on siellä?
-Äiti on vähän kipeä.

 Syötettyään Emilyn Matt istahtaa sohvalle ja katsoo vain eteensä.
-Iti!
-No mitä pikkuinen?
-Koska nään ättin?
-Lähdetään kohta katsomaan äitiä.

 Sairaalan käytävällä Mattin luokse tuli mieslääkäri.
-Sinä olet varmastikin Matt Pierre. Lääkäri sanoi kun huomasi nuoren miehen lähestyvän Jessican huonetta.
-Kyllä olen, mistäköhän löytäisin Jessica Pierren?
-Hän on tuossa viereisessä huoneessa. Minä olen muuten Leo Membhis. Soitin sinulle aamulla.

-Aivan, niinpä soititkin. Matt totesi.

-Mitenkä vaimoni jaksaa?

-Hän on hereillä ja erittäin pirteä, mutta uskoisin että hänellä on paljon kipuja ja hänen kasvonsa ovat ruhjeilla. Leo vastasi.

Matt huokaisi.

-Jos hän on pystyssä, koittakaa saada hänet istumaan, käveleminen ei tee hänelle vielä oikein hyvää. Vaimollanne on paljon hiusmurtumia kehossaan.

-Hei kultaseni.

Säpsähdän kun vihdoin kuulen tutun äänen takaantani. Kuinka olenkaan odottanut, että hän tulee katsomaan minua.

 -Ihanaa nähdä sinua. Ja sinua myös pikkuinen. Henkäisen.
-Kuinka voit? Matt kysyy.
-Ihan hyvin. Vähän särkee paikkoja ja päätä.

 -Kauheaa, kasvosi näyttävät todella kipeiltä. Matt haukkoo henkeään.
-Ja sitä ne myös ovat. vastaan.

 -Tule kultaseni. Mennään istumaan tuolle sohvalle, ettet rasita itseäsi liikaa.
-Hyvä on. En kyllä millään jaksaisi koko ajan vain maata ja istua. valitan.
-Sinun on nyt tärkeää levätä paljon, että pääset joskus kotiakin täältä. Matt vastaa napakasti.

 Emily istuu aivan hiljaa isänsä sylissä eikä sano sanaakaan. Häntä pelottaa. Miksi äiti on tuon näköinen?

-Pärjäättekö varmasti kahdestaan? Kysyn.

-No mitäs luulet? Matt naurahtaa.

-Joudun kuulemma olemaan täällä viellä jonkin aikaa seurannassa.

-Niin, kuulemma. No lepäät paljon. Kerrankin sinun ei tarvitse tehdä mitään. 

 -Meidän pitää nyt lähteä, alkaa olla Emilyn päiväuniaika. Matt ilmoittaa.

 Matt laskee Emilyn hetkeksi maahan, että voi hyvästellä vaimonsa. Emily mutristaa hieman suutan kun huomaa, ettei saa olla isän sylissä.

 -No, hei sitten. Tulen taas käymään. Ensi kerralla voit jo ehkä ottaa Emilyn syliin, jos olet paremmassa kunnossa. Matt hymyilee.

 -Niin. huokaisen hiukan pettyneenä.
-Älä näytä tuollaista naamaa, paranet pian ja pääset kotiin.

 -Kai sitten niin. sanon.

Matt kun lähtee Emilyn kanssa Jessica suuntaa vuoteelle. Veihän se hereillä olo aika paljon voimia sittenkin. Jessica miettii.  Häntä koskee joka paikkaan ruumiissa.

Neljäs osa on nyt tässä!