8. Lomalla

 Pariisi on kaunis kaupunki. Sen huomasin tänään kun astuimme lentokoneen ovesta ulos. Täynnä pieniä taloja ja putiikkeja. Pääsen viimeinkin kokeilemaan viinin tekoa. Olen aina halunnut viinitilalle käymään.

 -Kiitos rakas, kun toit minut tänne. Olen aina unelmoinut pääseväni tänne. Henkäisen ja syleilen miestäni samalla.

 -Tiedän sen. Olet puhunut tästä yläasteelta asti. Matt naurahtaa ja antaa minulle poskisuudelman.

 Viinitila on aivan mahtava. Se on kauniinvihreän nurmikon keskellä ja siellä kasvaa tuoreita hedelmiä.
 Astun sisään viinitilan myymälään siellä on töissä Pariisilainen nuori mies. Olen aivan innoissani ja kyselen häneltä jotain hyvää viinimerkkiä, minkä voisin ostaa tulliaiseksi kotiin.
 Mies miettii tovin ja ojentaa minulle kauniinvihreän viinipullon, joka on kuulemma monta sataa vuotta vanha. Se on kuulemma hyvää. Parasta ollakin, oli se sen verran kallis.

Pääsemme Mattin kanssa puutarhaan keräämään hedelmiä. Saamme kokeilla sen jälkeen itse tehdä viiniä. Tämä on unelmieni täyttymys.

 -Muruseni, tules tänne! Matt huutaa.
-Mitä nyt? ihmettelen

 -No eikös tämä Pariisi olekkaan rakkauden kaupunki? Matt ihmettelee ja nauraa.

 -On, miten niin? kysyn hieman ihmeissäni.
-No sitä minä vaan, että sinä olet minun elämäni suurin rakkaus. Matt sanoo ja kaappaa minut syleilyynsä.

 -Niin sinäkin minun, mutta mennään nyt  poimimaan ne hedelmät loppuun. Sanon ja silitän mieheni poskea.
 Pensaissa on ihanan violetteja viinirypäleitä, en jaksa odottaa, että pääsen laittamaan ne viininteko koneeseen.

Viinitilalla minä sain murskata hedelmät, Matt ei suostunut siihen hommaan. Sama minulle, tämähän on hauskaa.

 -Eikö sinua ällötä? Matt kysyi.
-Ei todellakaan, tämä on aivan mahtava kokemus, saamme tehdä viinin alusta alkaen itse.

 -Kylmää tämä kyllä vähän on ja tahmeaa. Naurahdin.

 -Noin sinä saat hoitaa loput.

 Nyt Mattkin on innoissaan kun hän pääsee uudenlaisen koneen ääreen.

 -Nyt tarvitsee enää vain odottaa, että se on valmista. Se kuulemma lähetetään meille sitten postissa kotiin. Matt sanoo selvästi innoissaan.
 Loman keskivauheilla menimme pieneen maalaiskylpylään. Kävimme rakkauden sukelluksella.

 -Mene sinä ensin ja kerro sitten millainen se on. sanon kun en itse uskalla koittaa.

 -Jaaha, kait se on minun sitten uhrauduttava kun tästä kerran on maksettu. Matt mutisee ja hyppää pinkkiin altaaseen.

 -No? Millainen se oli?
-Ei mitenkään erikoinen, tämä vesi on kyllä jäätävän kylmää tästä pinnalta, mutta tuolla pohjalla oli todella lämpöistä. Matt kertoo.

 -No niin sinun vuorosi armaani. Meneppäs! Matt hoputtaa kun minua hiukan arveluttaa.

 -Minä hyppään nyt.
-Anna mennä vaan. Matt nauraa.
 Auts liukastun kynnyksellä ja teen oivan voltin altaaseen.

 Ai jai jai. Se kyllä sattui ja pahasti, No se siitä äkkiä pois täältä altaasta. Manailen.
 -Sattuiko pahasti? Matt kysyy.
-No pikkaisen, mutta kyllä se siitä.

 Viimeisenä iltana menemme pihalle katsomaan tähtitaivasta.
 -Katso Matt, tähdenlento.
-Niinpä onkin. Matt hämmästelee.
 -Katso tuolla näkyy Eiffel-torni. Matt osoittaa.
 -Se on niin suuri. henkäisen ihastuksissani.
 -Tänään oli ihana päivä, huokaisen Mattille.

 -Niin oli, huomenna lähteekin jo aikaisin aamulla lento kohti Sunset Valleyta. Matt sanoo.
-En  haluaisi millään palata, mutta Emilyä minulla onkin jo kamala ikävä. sanon.

 -Minua vähän jännittää kotiin meno. sanon.
-Eihän siinä ole mitään jänitettävää. Matt sanoo.

 -Mutta...
-Meinaatko sinä sitä yhtä asiaa? Matt kysyy.
-Kyllä.
-Tules tänne kultaseni. Matt sanoo ja vetää minut lujaan halaukseen.

 -Minua jännittää kertoa Emilylle.
-Onhan se iso uutinen, mutta hän on jo iso tyttö. Matt rauhoittelee.

 -Ajattele, että olemme pärjänneet näin hyvin kun katsoo mistä lähdettiin. Matt hymyilee.
-Niin, onhan se totta. Mutta se on iso muutos. sanon.
-Niin onhan se, mutta iloinen muutos. Matt jatkaa.
 Näin Pariisi jäi taa ja on aika palata kotiin.
Kahdeksas osa oli tässä.